Kunnallisvero ja maahanmuuton kustannukset
Kunnallisveroa tulee Helsingissä alentaa heti, kun koronan jälkeinen tilanne tämän sallii. Keskituloisen palkasta jäisi näin noin 329 euroa enemmän käteen.
Laittomasti maassa olevien laajennettua palvelupakettia tulee leikata. Myös tulkkipalveluita tulee karsia. Maahanmuuttokustannuksissa tulee muutenkin säästää kaikin mahdollisin keinoin.
Turvallinen Helsinki
Yksi tämän hetken tärkeimmistä teemoista on turvallisuuden tunteen säilyttäminen pääkaupungissa. Meidän kaikkien pitää saada liikkua kotikaupungissamme rauhassa vuorokaudenajasta riippumatta. Haluan taata, että turvallinen liikkuminen ja asuminen säilyvät Helsingissä.
Pelastustoiminnan hyvän tason ylläpitäminen on äärimmäisen tärkeää. Pelastustoimintaa tulee kehittää ja turvallisuutta parantaa muun muassa asuintalojen omavalvontaan panostamalla.
Autoiluun tulee suhtautua positiivisemmin
Helsinki suhtautuu vihamielisesti autoilijoita kohtaan ja tämän täytyy muuttua. Vihervasemmisto yrittää häätää autot keskustasta muuttamalla katuja kävelykaduiksi ja suunnittelemalla ruuhkamaksuja. Keskustan yrittäjät lyövät lappua luukulle, koska ihmiset suuntaavat ostoksille sinne, missä on parkkitilaa. Parkkipaikkoja ei tule vähentää eikä pysäköinnistä tule tehdä entistä kalliimpaa.
Autoilijoiden arkea haitataan myös erilaisin tietöin. Liikenneinfra ja isommat sisääntuloväylät ovat pääkaupungin verisuonet, joita ei tule tuhota kaupunkibulevardeiksi. Maanalainen kokoojakatu tai niin kutsuttu keskustatunneli on tärkeä hanke, jota täytyy edistää seuraavalla valtuustokaudella. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä tulee edistää, mutta ei autoilijoiden kustannuksella. Kaikki kulkumuodot ovat tärkeitä ja luotan siihen, että jokainen osaa valita itselleen sopivansa oman elämäntilanteensa mukaan.
Hiilineutraalisuustavoitetta ei tule edistää sokeasti
Hiilineutraalisuuden osalta kannattaa tehdä asioita, jotka ovat järkeviä niin lyhyemmällä kuin pidemmällä aikavälillä. Hiilineutraali Helsinki 2035 ei saa olla mikään itseisarvo eikä sitä tulee edistää väkisin. Ihmisten täytyy jatkossakin saada asua lämpimissä asunnoissa ja lämmityksen hinta ei saa merkittävästi nousta. Vireä kaupunki tarvitsee myös liikennettä, jonka päästöjä ei voi leikata sumeasti.
Helsingin tulee taata terveellinen ympäristö elää
Helsingin kaupungin tulee panostaa home- ja sisäilmaongelmiin. Tämä koskee kaikkia kaupungin tiloja kouluista työpaikkoihin ja ihmisten asuntoihin. Sisäilmaongelmien kustannukset ovat korkeat ja jatkuvat läpi elämän. Päättäjien vastuulla on se, että ihmiset voivat elää turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä. Sisäilmaongelmiin on puututtava ja ne on korjattava välittömästi. Kaupunkilaisia ei tule altistaa sisäilmaongelmille.
Helsinki tarvitsee vireää elinkeinoelämää ja uusia työpaikkoja
Helsingin talouskasvu ja uusien työpaikkojen luominen on pääasiassa pienten ja keskisuurien yritysten varassa. Jotta uutta liiketoimintaa syntyisi, on pääkaupunkiseudun kuntien helpotettava yritystoiminnan aloittamista. Tämä edellyttää kannustavaa ja innovaatiomyönteistä toimintaympäristöä sekä infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittämistä.
Helsingissä on tyhjää toimistotilaa 1,2 miljoonaa neliömetriä, joista kaupunki voisi tarjota ilmaisia toimitiloja startup-yrityksille. Uudet yrittäjät tarvitsisivat paikan, jossa he voivat aloitella toimintaa ja rekrytoida henkilökuntaa ennen kuin omat toimitilat löytyvät. Kaupungin kustannuksella voitaisiin myös järjestää aloitteleville yrittäjille kokeneemman yrittäjän mentorointia. Kilpailukykyisellä elinkeinoelämällä on vahva vaikutus talouteen ja Helsinki tarvitsee vahvan ja terveen talouden tulevaisuudessakin. Myös lupa-asioiden hoitoa pitäisi helpottaa ja lupamaksuja keventää.
Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien esittämän erillisratkaisun mukaan kasvupalveluista – kuten työllisyys-, elinkeino- ja maahanmuuttajapalveluista – vastaisi yksi toimija. Sopivin malli tähän voisi olla pääkaupunkiseudun kuntayhtymä. Koska olosuhteet pääkaupunkiseudulla poikkeavat muusta maasta, ja myös maahanmuuttajien osuus väestöstä on pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempi, pitäisi maahanmuuttajat ja työmarkkinat saada kohtaamaan toisensa entistä tehokkaammin.
Kohtuuhintaista vuokra-asumista ja järkevät tonttivuokrat asumismuodosta riippumatta
Tarvitsemme kohtuuhintaista vuokra-asumista. Tonttivuokrat ja ylipäätään asumisen kustannukset pitää säilyttää järkevällä tasolla asumismuodosta riippumatta. Asumiskustannukset ovat nousseet radikaalisti Helsingissä. Asunnon ostaminen vaatii säästämistä ja pääomaa, mikä omalta osaltaan pakottaa vuokra-asumiseen. Nykytilanteessa kohtuuhintaisen vuokra-asunnon löytäminen on haasteellista, samalla kun omistusasuntojen tonttivuokrat nousevat. Nykyinen kehityssuunta kasvattaa asumiskustannuksia kohtuuttomasti ja nuorten aikuisten on vaikeaa löytää järkevänhintaista asuntoa. Myös iäkkäillä ihmisillä on vaikeuksia pienistä eläkkeistä maksaa vuokriaan.
Asuntotilanne Helsingissä on valitettavan huono. Uusia asuntoja pitäisi saada tuotettua nopeammin. Meidän pitää kaavoittaa tehokkaammin ja järkevämmin, jotta asuntoja saadaan tuotettua Helsinkiin enemmän. Olisi syytä myös miettiä, miten voisimme hyödyntää Helsingin tyhjiä toimitiloja asuntoina.
Asumisen kustannukset eivät pelkästään laske sillä, että rakennetaan enemmän. Meidän täytyy alentaa kiinteistöveroa ja säilyttää tonttivuokrat järkevällä tasolla. Valitettavasti nykyinen asumistuki ja asumiseen maksettava toimeentulotuki ovat mahdollistaneet asumiskustannusten nousun ja tehneet vuokrankorotuksista automaattisia. Nämä tukiasiat eivät kuuluu kaupunginvaltuustolle, mutta asiaa täytyy yrittää edistää eri sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi Wienissä tuki kohdennetaan rakentamiseen eikä asumiseen, jonka avulla keskimääräinen neliövuokra on noin 5,6€/m2.
Vuokralaisdemokratia on tehokas keino vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja saada asunnon haltijoiden ääni rakentavalla tavalla kuuluviin. Vuokralaisdemokratian toimivuuteen tulee mielestäni kiinnittää erityistä huomiota ja esimerkiksi vuokralaisdemokratiasääntöä tulee kehittää. Vaikutuskanavien puute ilmenee asumisviihtyvyyden heikkenemisenä ja asukkaiden yleisenä tyytymättömyytenä vuokranantajaa kohtaan.