Teemat

Turvallinen Helsinki

Yksi tämän hetken tärkeimmistä teemoista on turvallisuuden tunteen säilyttäminen pääkaupungissa. Meidän kaikkien pitää saada liikkua kotikaupungissamme rauhassa vuorokaudenajasta riippumatta. Haluan taata, että turvallinen liikkuminen ja asuminen säilyvät Helsingissä.

Pelastustoiminnan hyvän tason ylläpitäminen on äärimmäisen tärkeää. Pelastustoimintaa tulee kehittää ja turvallisuutta parantaa muun muassa asuintalojen omavalvontaan panostamalla.

Kohtuuhintaista vuokra-asumista ja järkevät tonttivuokrat asumismuodosta riippumatta

Tarvitsemme kohtuuhintaista vuokra-asumista. Tonttivuokrat ja ylipäätään asumisen kustannukset pitää säilyttää järkevällä tasolla asumismuodosta riippumatta. Asumiskustannukset ovat nousseet radikaalisti Helsingissä. Asunnon ostaminen vaatii säästämistä ja pääomaa, mikä omalta osaltaan pakottaa vuokra-asumiseen. Nykytilanteessa kohtuuhintaisen vuokra-asunnon löytäminen on haasteellista, samalla kun omistusasuntojen tonttivuokrat nousevat. Nykyinen kehityssuunta kasvattaa asumiskustannuksia kohtuuttomasti ja nuorten aikuisten on vaikeaa löytää järkevänhintaista asuntoa. Myös iäkkäillä ihmisillä on vaikeuksia pienistä eläkkeistä maksaa vuokriaan.

Asuntotilanne Helsingissä on valitettavan huono. Uusia asuntoja pitäisi saada tuotettua nopeammin. Meidän pitää kaavoittaa tehokkaammin ja järkevämmin, jotta asuntoja saadaan tuotettua Helsinkiin enemmän. Olisi syytä myös miettiä, miten voisimme hyödyntää Helsingin tyhjiä toimitiloja asuntoina.

Vuokralaisdemokratia on tehokas keino vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja saada asunnon haltijoiden ääni rakentavalla tavalla kuuluviin. Vuokralaisdemokratian toimivuuteen tulee mielestäni kiinnittää erityistä huomiota ja esimerkiksi vuokralaisdemokratiasääntöä tulee kehittää. Vaikutuskanavien puute ilmenee asumisviihtyvyyden heikkenemisenä ja asukkaiden yleisenä tyytymättömyytenä vuokranantajaa kohtaan.

Helsinki tarvitsee vireää elinkeinoelämää ja uusia työpaikkoja

Helsingin talouskasvu ja uusien työpaikkojen luominen on pääasiassa pienten ja keskisuurien yritysten varassa. Jotta uutta liiketoimintaa syntyisi, on pääkaupunkiseudun kuntien helpotettava yritystoiminnan aloittamista. Tämä edellyttää kannustavaa ja innovaatiomyönteistä toimintaympäristöä sekä infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittämistä.

Helsingissä on tyhjää toimistotilaa 1,2 miljoonaa neliömetriä, joista kaupunki voisi tarjota ilmaisia toimitiloja startup-yrityksille. Uudet yrittäjät tarvitsisivat paikan, jossa he voivat aloitella toimintaa ja rekrytoida henkilökuntaa ennen kuin omat toimitilat löytyvät. Kaupungin kustannuksella voitaisiin myös järjestää aloitteleville yrittäjille kokeneemman yrittäjän mentorointia. Kilpailukykyisellä elinkeinoelämällä on vahva vaikutus talouteen ja Helsinki tarvitsee vahvan ja terveen talouden tulevaisuudessakin. Myös lupa-asioiden hoitoa pitäisi helpottaa ja lupamaksuja keventää.

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien esittämän erillisratkaisun mukaan kasvupalveluista – kuten työllisyys-, elinkeino- ja maahanmuuttajapalveluista – vastaisi yksi toimija. Sopivin malli tähän voisi olla pääkaupunkiseudun kuntayhtymä. Koska olosuhteet pääkaupunkiseudulla poikkeavat muusta maasta, ja myös maahanmuuttajien osuus väestöstä on pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempi, pitäisi maahanmuuttajat ja työmarkkinat saada kohtaamaan toisensa entistä tehokkaammin.